Velkakriisi näyttää olevan kovin pinnalla, joten kirjoitan hieman taustaa, noin 5000 vuoden ajalta. Nykyisessä velkakiirissä ei nimittäin ole mitään uutta, se on koettu yhä uudelleen maailmanhistoriassa, jo ennen rahan keksimistä. Ja se on aina ratkaistu samalla tavalla – tavalla, jota nyt ei ilmeisesti haluttaisi käyttää. Read the rest of this entry »
Onko Microsoft niin epätoivoinen, että turvautuu linkkispämmiin?
Microsoftin Bing-hakukone on kovasti yrittänyt ottaa kiinni kilpailijoitaan, siis pääasiassa Googlea, siinä kuitenkaan kovin hyvin onnistumatta. Google sai vuoden vaihteessa Microsoftin jopa rysän päältä kiinni, kun se havaitsi, että Bing haistelee Googlen hakukoneen antamia tuloksia ja parantaa omia hakujaan niiden perusteella.
Mutta asiaan. Omaan blogiini tulee tasaisesti spämmiä, siis roskakommentteja. Niissä on linkki aina sille sivulle, jolle on tilattu jostakin spämmääjäfirmasta lisänäkyvyyttä. Usein nämä linkit osoittavat haitta- ja huijaussivustoihin, mutta hiljattain kopsahti blogiini seuraavanlainen kommenttiyritys: “Now that’s stuble! Great to hear from you.” [sic] Kommentin kirjoitti nimimerkki “India” ja linkki osoitti osoitteeseen http://www.bing.com. Siis ihanko oikeasti Microsoft on palkannut spämmääjiä saadakseen lisää näkyvyyttä hakukoneelleen? Vai onko Microsoftin palkkaama mainostoimisto käyttänyt alihankkijaa, joka on käyttänyt alihankkijaa, joka… Kummallista, joka tapauksessa.
“Meillä on uusi puhelinvastaaja!”, ajatuksia työkaluista ja organisaatiokulttuurista
En muista koskaan nähneeni lehdistötiedotetta tai asiakaskirjettä, jossa yritys retostelee uudella puhelinvastaajallaan. Voi tietysti olla, että joskus kultaisella 60-luvulla tästä olisi väännetty uutinen, mutta epäilen. Se, että puhelin ensi kertaa tulee firmaan on tietty ollut kova juttu, mutta se, että puhelinvastaajassa on uusi hieno valikkorakenne ei ole uutinen. Asiakasta se ei kiinnosta, lehdistöstä puhumattakaan. Silti näen harva se viikko asiakaskirjeitä ja muita tiedotteita, joissa sanotaan “Meillä on uudet verkkosivut!” tai viime aikoina: “Meillä on Facebook/Twitter/tms!”. Väitän, että yritys ei tiedä, mihin se näitä välineitä käyttää, jos siltä tulee tällaista tiedotusta asiakkaiden suuntaan. Read the rest of this entry »
Kaverien karsintaa Foursquaressa
Liityin Foursquareen Suomessa ensimmäisten joukossa. Tuolloin ei ollut oikeita kavereita palvelussa, joten minä, kuten useimmat muutkin, otimme kavereiksi kaikenlaisia hyvänpäiväntuttuja. Foursquaressahan kerrotaan kavereille, missä ollaan. Tarkoituksena, että kaverit sitten tulisivat viereisen baarin sijaan juuri siihen samaan, jossa itse olet.
Käytin palvelua puolisen vuotta aktiivisesti. Lähinnä se tuntui samalta kuin LinkedIn tai Facebook aikoinaan – peliltä, jossa kerätään pisteitä. Ainoa hyöty tältä puolelta vuodelta oli yksi pormestarina saatu jäätelö jälkiruoaksi ja yksi yllättävä tapaaminen lounasravintolassa. Aika pieni ilo verrattuna siihen vaivaan, joka kuitenkin checkinien kanssa tuhraantuu.
Lopetin Foursquaren käytön viime vuonna. Nyt huhtikuussa otin sen uudelleen käyttöön, jos vaikka tilanne olisi muuttunut. Huomasin heti, että ainakin Helsingissä 4sq on havaittu. Jos ei muuta, niin Hesburger osaa mainostaa sen kautta. Itse sovelluskin Androidissa oli parantunut melkoisesti ja toistaiseksi palvelu on taas käytössä. Etenkin kaverien checkinien kätevä kommentointi voi jopa jollain tavalla olla hyödyllistä, mutta mitään konkreettisia tapaamisia tai muuta ei vielä ole kohdalleni siunaantunut.
Foursquaressa jaetaan siis oma olinpaikka ja omat elintavat aika sutjakasti kavereille. Minulla oli tänään 115 kaveria palvelussa. Päätin, että nyt on aika karsia. Kun palvelun rantautuessa kaikki olivat kaikkien kavereita, niin nyt voitaisiin ehkä ottaa Foursquare-kavereiksi vain niitä, joiden kanssa hengaillaan tai joita ainakin tavataan silloin tällöin. Iso kaverimäärä tekee 4sq-feedin seuraamisen turhaksi, kun siellä pyörii kaikenlaisia nimiä, joista ei oikeasti tiedä, kenestä on kyse.
Joten: Te 73 ihmistä, joiden kaveri en enää Foursquaressa ole, älkää ottako tätä henkilökohtaisesti. Se ei ollut henkilökohtaista, koska en teitä tainnut oikeasti kovin hyvin tunteakaan. Jatketaan toki pöhinöitä Facebookissa ja Twitterissä, mutta ei teidän tarvitse tietää, milloin minä menen ruokakauppaan. Eikä minun tarvitse tietää, milloin te menette huoltoasemalle. Eihän?
Mitä Diasporalla voi tehdä?
Suomalaisessa Some-porukoissa lähti vuoden vaihteen kieppeillä leviämään kutsuja Diasporaan ja moni sinne menikin. Ja sitten moni ihmetteli, että mitä, tämähän on kuin köyhä Facebook. Kerron tässä, mistä Diasporassa on kyse, keiden siihen tulisi tutustua ja mitä siltä voi odottaa. Read the rest of this entry »
WordPress-blogin nopeusoptimointia
Vaihteeksi täysin tekninen kirjoitus, WordPress-blogin tehostamisesta. Tämä blogi, samoin kuin Opettajan tekijänoikeus, pyörivät omalla serverilläni WordPress-blogiohjelmistolla. Kun taannoin kirjoittelin vähän kiinnostavampia juttuja, huomasin, että blogini palvelivat tosi tahmaisesti, kun kymmenet lukijat vierailivat sivuilla samanaikaisesti. Ei hyvä, joten tuunaamaan. Read the rest of this entry »
Knowledge Café vai kuusi ajatteluhattua?
Sometun pikkujouluissa tutustuttiin sekä kuuden ajatteluhatun menetelmään että knowledge café -menetelmään. Molemmilla menetelmillä saa keskustelusta enemmän irti kuin vapaamuotoisesta pulinasta, mutta kumpikin tuo aivan eri tuloksia. Read the rest of this entry »
SoMe-pöhinä ei luo uutta
Olen tätä asiaa pohtinut jo jonkin aikaa, mutta Heli Nurmen äskettäinen blogikirjoitus sai minut kirjoittamaan sen auki blogiini. Heli pohtii, kannattaako enää blogata (suomeksi), kun Facebookissa tuntuu saavan paremmin kontaktin yleisöön. Read the rest of this entry »
YouTube-videoiden esittäminen opetuksessa
Pahoittelut kaikille, joille olen sanonut, että YouTube-videoita saa opetuksessa esittää perustuen YouTuben käyttöehtoihin. Olin väärässä. Read the rest of this entry »
Missä menee piirroksen teoskynnys?
Harto Pönkä julkaisi sarjan tekemiään piirustuksia ja kuvioita sosiaalisesta mediasta Flickr-kuvapalvelussa avoimella lisenssillä, mikä on sinällään aplodien arvoinen teko. Mutta minä ryhdyin pohtimaan, että ovatko nämä Harton tekemät kuvat tekijänoikeuden suojaamia taiteellisia teoksia vai eivät. Jos ne ovat, avoin lisenssi antaa meille muille oikeuden käyttää näitä kuvia vaikkapa omissa diaesityksissämme, mutta jos ne eivät ole, voi niitä hyödyntää aivan vapaasti joka tapauksessa ja lisenssi on tavallaan merkityksetön.
Twitter
LinkedIn
Facebook
Youtube
Flickr
SlideShare
Google