Posted in Philosophy, Suomeksi on Oct 2nd, 2003
Tuomas Akvinolainen eli vuosina 1225-1274 ja on yksi harvoista pimeän keskiajan valopilkuista. Hän kirjoitti valtavat määrät kirjoja, joissa hän järjestelmällisesti ja rationaalisesti yrittää sovittaa Jumalan ja järjellä ymmärrettävän maailmankuvan. Elinaikanaan hänen ajatuksiaan pidettiin kiistanalaisina ja vasta kolmen sadan vuoden kuluttua uskonpuhdistuksessa hänen ajatuksensa nostettiin osaksi katolisen kirkon virallisesta filosofiaa, Augustinuksen, Ambrosiuksen, Hieronymuksen ja Gregorius Suuren [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Locke tekee selvän pesäeron metafyysisiä rakennelmia kehitteleviin
aikalaisiinsa ja keskittyy ihmisen kokemuksien ja varman tiedon tärkeyteen.
Ei pilvilinnoja
Toisin kuin Manner-Eurooppalaiset filosofit, britti John Locke (1632-1704)
ei jaksa kiinnostua kaiken tietämisestä, vaan ihmisiä kiinnostavan tiedon
tietämisestä. Hänelle riittää, jos löydetään keinot, joilla ihminen voi
tietyssä tilanteessa hallita mielipiteitään ja tekojaan. Muulla ei ole
väliä. Locke ei vakuutu aikalaistensa metafyysisistä pilvilinnoista.
Locke pyrkii määrittämään [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Aristoteles oli Platon oppilas ja eräs Platonin ideaopin
voimakkaimmista kritisoijista. Hän uskoi, että fyysisen maailman
tutkiminen on arvokkaampaa ja hän tutkikin luontoa ja maailmaa monilla
eri tieteenaloilla.
Ideaopin kritiikki
Aristoteleeen ajatuksissa on yhteneväisyyksiä Platonin ideaoppiin,
mutta hän tekee kuitenkin pesäeron – hänen mukaansa ei ole olemassa
erikseen fyysistä ja ideamaailmaa. Fyysinen maailma on todellinen,
ideoita voidaan käyttää vain ajatuksien tukena, mutta ne eivät [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
René Descartes (1596-1650) teki nuoruudessaan sen, mikä monelta jää
tekemättä – kerran hän totesi kaiken hänelle opetetun olevan väärää, tai
ainakin väärin muotoiltua, ja aloitti kokonaan uudelleen perustuksista
rakentamaan omaa ymmärrystään nimenomaan sen suhteen, mitä tästä maailmasta
voi varmasti tietää.
Epäily ja tieto
Ohimennen Descartes kehitti analyyttisen geometrian, mutta
nyt eniten kiinnostaa hänen “Metodin esityksensä” (1637) ja sen esittelemät
kolme suurempaa teosta, “Metafyysisiä [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Augustinus eli vuosina 354-430 ja pohti moniosaisessa elämänkertamaisessa kirjasarjassaan suhdettaan Jumalaan ja uskoon. Hän itse kääntyi uskoon 32-vuotiaana ja hänen kirjoissaan käsitellään paljon syntiä, henkilökohtaisesta näkökulmasta. Enemmän minua kuitenkin kiinnostaa hänen pohdintansa Jumalan olemuksesta hänen omaksumans Platonisen dualismin puitteissa. Hän on nykyisin katolisen kirkon pyhimys, mutta hänen vaikutuksensa myös luterilaiseen kirkkohistoriaan on merkittävä.
Maailman luominen
Augustinus yritti [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Leibniz oli monialainen osaaja ja kehitti tiedettä monella suunnalla.
Loogisen yleiskielen lisäksi erityisen kiinnostava on hänen metafyysinen
rakennelmansa, joka hakee vertaistaan ja taas pistää aikaan sidotut
ihmisaivot koville.
Lusikka monessa sopassa
Gottfried Wilhelm von Leibniz (1646-1716) on eräs historian suurimmista yleisneroista. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi 20-vuotiaana, kehitti deifferentiaali- ja integraalilaskennan, hallitsi latinan, käytöstavat ja vaikka mitä [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Psychology, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Antiikin filosofeista Platon on ehdottomasti merkittävin länsimaisen filosofian kehitykselle. Monet hänen ajatuksistaan ovat toimineet pohjana jatkokehitykselle, mutta eivät itsessään ole käytännöllisiä, kuten vaikkapa Platonin utopistinen valtio-oppi. Platonin ideaoppi sen sijaan on suoraan sovellettavissa nykyaikaiseen oliosuunnitteluun ja -ohjelmointiin sekä aivojen toiminnan mallintamiseen.
Ideaoppi lyhyesti
Platonin mukaan maailma jakautuu kahteen: aistein havaittavaan muuttuvaan osaan ja ajatuksin ja päättelemällä tavoitettavaan, [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Sokratesta pidetään länsimaisen filosofian synnyttäjänä, joskin hänen ja
Platonin osuudet ovat hämärän peitossa. Sokrates oli kuitenkin elämänfilosofi, joka innoitti Platonia suunnattomasti. Kukaan historian filosofeista ei ole ollut yhtä “elävä” kuin Sokrates, mutta nykyaikana Sokrateen ajatukset ovat löytyneet uudelleen.
Hullujen maailma
Sokrates oli monille aikalaisilleen hankala naapuri – hän kysyi kysymyksiä, joita he eivät mieluummin olisi pohtineet, ja hän [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Elämän tarkoitus on kiusannut filosofeja koko tunnetun historian ajan: Miksi
me olemme täällä? Mikä on meidän tarkoituksemme? Mikä on minun merkitykseni?
Näihin kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia, joten niitä on turha etsiä
tästäkään kirjoitelmasta. Minä vain kerron ajatuksia, jotka itse olen saanut
elämäni varrella kerättyä aiheesta ja sen vierestä. Toivottavasti niiden
lukeminen herättää lukijassa lisää ajatuksia.
Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki
Ensin [...]
Read Full Post »
Posted in Philosophy, Suomeksi on Sep 24th, 2003
Spinoza on filosofian historiassa varsin yksin. Kovin moni ei ole
voinut hyväksyä hänen ehdotonta determinismiään, saati sitten kehitellä sitä
pidemmälle.
Vain maailmankaikkeus on
Askeettinen Benedict de Spinoza (1634-1677) eli tuottavan kautensa
vapaamielisessä Hollannissa, sillä hänen julkaisunsa olisivat monissa muissa
maissa johtaneet hyvinkin vakaviin seurauksiin. “Tractatus
theologico-politicus” (1670) oli Spinozan yritys osoittaa, että
ajatuksenvapaus sopii kristillisen uskonnon periaatteisiin, kunhan uskonto
ymmärretään oikein. Spinoza analysoi raamattua [...]
Read Full Post »
