Tekijänoikeus, yksityisyys ja avoimet sisällöt opetuksessa

Puhuin otsikon mukaisesta aiheesta Verkkoja kokemassa -seminaarin lopetuspuheenvuorossa viime viikolla. Tässä esitystallenne sekä muutamia huomioita aiheesta. Löysin tätä kirjoittaessani omasta blogistani erään toisen tilaisuuden muistiinpanoni, jotka jo viiden vuoden iästään huolimatta ovat edelleen ajankohtaisia.

Read the rest of this entry »

Sosiaalinen media pakottaa muuttumaan

Kyse ei ole verkossa olevista palveluista, kuten Facebookista, vaan toimintakulttuurin muutoksesta. Verkkoteknologian mahdollistama ihmisten välinen julkinen keskustelu, jakaminen ja tiedonrakentelu – eli sosiaalinen media – tuo yliopisto-opetukseenkin omat haasteensa. Omassa työssäni Aalto-yliopiston Medialaboratorion tutkijana yhteisöllisen oppimisen parissa olen jo vuosien ajan ollut tekemisissä sosiaalisen median kanssa, sillä se vaikuttaa oppimisympäristöihin paitsi teknologian, myös kulttuurin ja pedagogian osalta.

Sosiaalinen media on jo nyt muuttanut yhteiskuntaa. Kuluttaja ei enää ole yksin, vaan voi jakaa kokemuksensa tuotteesta tai palvelusta ystävilleen ja koko maailmalle. Yrityksen ja kuluttajan suhde on muuttumassa julkiseksi dialogiksi. Markkinointi, myynti, brändinhallinta, strategia, sisäinen ja ulkoinen yritysviestintä, tuotekehitys, julkishallinto ja oikeastaan kaikki muuttuu tämän seurauksena. Jos yliopisto-opetuksen kohteena on jokin näistä teemoista, on sen uudistuttava nopeasti. Read the rest of this entry »

Web 2.0 ohjelmistotuotannossa

Pidin asiantuntijapuheenvuoron 14.4.2010 Digitaalinen Suomi -seminaarissa Jyväskylässä otsikon mukaisesta aiheesta. Tässä 45 minuutin pituinen slidecast-tallenne puheestani. Käsittelen teemoja sekä web 2.0 -ohjelmien tekemisen näkökulmasta että web 2.0 -palveluiden hyödyntämisestä ohjelmistotuotannossa yleensä. Joitain teknisiäkin asioita mukana on, kuten pilviarkkitehtuuri ja NoSQL-tietokannat. Oli ihan hauska välillä puhua ihan teknisestä aiheesta – sisäistä nörttiä pitää silloin tällöin ruokkia. Niin ja minut voi tilata puhumaan muihinkin tilaisuuksiin. Read the rest of this entry »

Kuvien käyttö esityksissä, tekijänoikeuden harmaa alue

Harto Pönkän esitykset Slidesharessa ovat tutustumisen arvoisia. Diapakat ovat visuaalisia, tietopitoisia, ja mikä tärkeintä, jokainen Harton esittämä fakta on tuettu linkillä alkuperäiseen tietolähteeseen, josta väitteen todenperäisyyttä voi jokainen arvioida.

Harto käytti kuvituksessa ainakin aikoinaan samaa ilmaista kuvapankkia kuin minäkin (päätellen siitä, että tuli tuttuja kuvia vastaan), mutta on viime aikoina löytänyt selvästi muitakin kuvituksen lähteitä. Kävin läpi hänen uusinta esitystään, Sosiaalinen media alusta loppuun, ja dian 20 kohdalla pysähdyin tarkastelemaan kuvaa lähemmin, lähinnä siksi, että kyseisen dian kuva oli nätti versio itse piirtämästäni kuvasta (katso esim. tästä diapakasta, dia 5). Koska Hartolla oli diassaan linkki kuvan lähteeseen, napsautin sitä ja koetin selvittää, onko kuva esimerkiksi CC-lisenssillä julkaistu, jolloin sen käyttö olisi selvästi sallittua Harton esityksessä. Ja myös minun esityksissäni, vastaisuudessa. Tällaista en löytänyt. Read the rest of this entry »

Choosing an open license – a Prezi presentation

If you’re wondering about publishing some creative works online, be they text, photos, presentations, videos, podcasts, or whatever, this quick overview of open licenses may help you in choosing what to do. You can basically not publish at all, publish under the normal copyright rules, or select an of several open licenses that will allow your creative works to travel faster through word-of-mouth, benefit from contributions by others, and basically attract a larger audience. Read the rest of this entry »

Avoimen lisenssin valitseminen – Prezi-esitys

Sain vihdoin kasattua ensimmäisen julkisuutta kestävän Prezi-esityksen. Saa zoomailla ja kommentoida. Tätä saa käyttää vaikka oman esityksen taustamateriaalina, jos haluaa, mutta se soveltuu myös ihan itseopiskelunkin tueksi. Jos avoimet lisenssit ja Creative Commons ovat vielä vähän hämärän peitossa, tämä toivottavasti auttaa. Klikkaa alla olevan upotuksen Play-nappia ja sen jälkeen More-valinnasta Full screen, niin tekstit näkyvät riittävän hyvin. Sarkaimella (tabulaattorilla) pääsee kulkemaan esityksessä eteenpäin. Read the rest of this entry »

Visuaalisuuden merkitys esityksen pitämisessä

Viime aikoina esitystekniikan merkitys on noussut keskustelun aiheeksi. Luultavasti monipuolisin keskustelu on Sometu-verkoston aiheessa Twitter kapina HighEdWeb konferenssissa (joka oikeastaan käsittelee MindTrek-konferenssissa Pekka Himasen keynote-esitystä). Monet julkiset suomalaiset puhujat ovat havainneet, että oman esityksen ryydittäminen hienommilla slaideilla eli dioilla (niin, slide on suomeksi dia, ei kalvo) on ns. Hyvä Juttu. Esimerkiksi Teemu Arina tunnetaan näyttävistä dioistaan ja Harto Pönkä visualisoi tilastollista dataa kivasti omissa dioissaan. Myös Turre Legalin blogissa todetaan, että esittäminen on taito jonka voi oppia. Ja omassa kirjassanikin (Sosiaalinen media opetuksessa) ohjastan sivuilla 61 ja 64-65 opettajia elävöittämään niitä diapakkojaan hyödyntämällä netin avoimia kuvakirjastoja ja videopalveluita. Read the rest of this entry »

Ilmasto, öljy ja hampurilaiset

Tänään on Blog Action Day 2009, aiheena ilmastonmuutos. Blogaan aiheesta vähän mutkan kautta.

Hiilidioksidipäästöt (co2) ovat tietysti iso osa ilmaston lämmittävää kaasupäästöä. Niitä tulee hiilestä, maakaasusta sekä öljystä. Kun niitä polttaa. Vähän niin kuin freonit piti 80-90-luvulla poistaa jääkaapeista, pitäisi autoista ja energialaitoksista poistaa poltettavat fossiiliset polttoaineet. Tilannehan on tosi yksinkertainen: maankuoreen on viimeisen 200 miljoonan vuoden aikana kertynyt eläin- ja kasvimateriaalia, josta on muodostunut öljyä, maakaasua ja hiiltä. Nyt melkoinen osa tästä kertymästä on 100 vuoden aikana poltettu takaisin ilmakehään. Niin, vesi poislukien kasvit ja eläimet ovat pitkälti hiiliyhdisteistä koostuvia. Tämä hiili kertyy kasveihin ilmakehän hiilidioksidista ja eläimiin kasveista. Mitä enemmän biomassaa (joka ei maadu), sitä enemmän hiiltä kerääntyy ilmakehästä pois.

No niin, lämmittää ilmakehään muukin kuin hiilidioksidi. Metaani on hyvä esimerkki, sillä päästessään sopivaan ilmakehän kerrokseen se on moninkertaisesti tehokkaampi lämmittäjä kuin co2. Ja mikäs metaania tuottaakaan? No ne miljardit lehmät, joita pitkin maailmaa, etupäässä USAssa, pidetään maidon ja lihan tuottamiseen. Naudanlihan syönti on kertaluokkaa pahempi ilmastorikos kuin sianlihan syönti. Ja samaan pahaan kategoriaan kyllä menee maito, juusto, jäätelö… Kaikki märehtijät ovat melkoisia metaanin tuottajia. Ja jos joku on edelleen sitä mieltä, että “kyllähän sitä ilmaa riittää, mitä tässä hötkyilemään” niin tässä mittakaavaan piirrettynä kaikki maailman vesi ja kaikki maailman ilma. Ei niitä kovin paljoa ole, helposti ne 100 vuoden aikana saa saastutettua pilalle.

Öljyä tuotetaan maailmassa noin 100 miljoonaa tynnyriä päivässä. Tai no viime aikoina vähän vähemmän, mitä nyt on lama ja kaikkea. Laman hyvä puoli on ollut öljyn kysynnän väheneminen, koska tuotanto on vähentynyt. Mutta tämä on vain väliaikaista. Kun lamasta päästään ohi, tuotanto lähtee taas nousuun ja öljyn kysyntä kasvaa. Tämä tarkoittaa myös hintojen nousua, koska öljyn tuotantohan ei oikeastaan tästä nykyisestä tuotantomäärästä enää nouse. Maan kuoressa on kuitenkin vain rajallisesti öljyä – ja ne suurimmat ja tuottavimmat öljylähteet on jo pumpattu melko tyhjiin. En tarkoita, että öljy loppuisi mitenkään lähiaikoina, ehei. Mutta kun öljykenttä alkaa tyhjentyä, sieltä on vaikea saada enää yhtä nopeasti sitä öljyä. Kun paine vähenee, pitää pumpata koneilla (jotka käyttävät osan öljystä toimintaansa) tai pumpata vettä öljykenttään paineen nostamiseksi (taas palaa öljyä veden pumppaamiseen). Öljy tuskin loppuu ikinä, koska sen tuotanto väkisinkin asymptoottisesti lähenee nollaa. Lopputulema on se, että öljyä on saatavilla yhä vähemmän per päivä, ihan sama mitä yritetään. Ja jos kysyntä on edelleen se 100 miljoonaa tynnyriä päivässä, hinnat nousevat ja joku jää ilman.

Eli lopulta öljyn (ja siten liikenteen saastuttamisen) osalta homma ratkeaa ihan sillä, että halpa öljy on lopussa. Pakko siirtyä muihin energiansiirtomenetelmiin, ilmaston tilanteesta riippumatta.

No ne muut energiansiirtomenetelmät ovat käytännössä joko sähkö tai vety (no okei, kuumassa vedessäkin energiaa on, muttei riittävästi). Molempia pitää tuottaa. Tuotannon vaihtoehdot ovat joko fossiiliset lähteet (hiili ja maakaasu, öljy yhä vähemmän), ydinenergia (joskin se uraanikin alkaa hiljaksiin loppua maailman uraanikaivoksista), tai aurinkopohjaiset menetelmät (aurinkoenergia, aurinkolämpöenergia, tuulivoima, puuenergia, vesivoima, vuorovesivoima…). Sekä fossiiliset että ydinpolttoaineet loppuvat ennen pitkää. Aurinko sen sijaan jatkaa toimintaansa vielä seuraavat 10 miljardia vuotta. Jos voimme ottaa energiamme suoraan siitä, mitä auringon valo tuottaa, emmekä ajan kanssa kerääntyneistä säästöistä, on meillä kestävä ratkaisu.

Loppukaneettina voisi todeta, että öljy todellakin on ollut ihmiskunnan kehitykselle ratkaisevan tärkeä aine. Yksi litra öljyä sisältää enemmän energiaa kuin mikään muu tuntemamme polttoaine (paitsi ehkä uraani). Koko 1900-luku on ollut äärimmäisen halvan energian aikaa, mikä tarkoittaa myös äärimmäistä rikkautta. Koskaan ennen (ja mahdollisesti koskaan toiste) ei ihmisillä ole ollut niin paljon energiaa käytettävissään. Meitä seuraava sukupolvi tulee olemaan köyhempää, koska heillä on per capita vähemmän energiankulutusmahdollisuuksia.

Mutta ei se köyhyys mitään, vähemmälläkin luultavasti pärjäisi kuin millä on tämä vuosisata kerskakulutettu. Kunhan vaan ilmakehä olisi vielä hengityskelpoinen, lämpötila ruoantuotannolle suosiollinen, puhdasta vettäkin jossain, niin joo ja hedelmällistä viljelymaatakin olisi kiva olla vähäsen jäljellä.

Edellinen sota käytiin öljystä. Seuraava käydään puhtaasta vedestä, sitä seuraava luultavasti viljelymaasta (tai toisin päin, katsoo miten käy).

PS. Jos öljykriisi kriisiytyy ja öljyn hinta nousee meille suomalaisille kestämättömän korkeaksi, on Suomen maaperässä sen verran turvesuota, että sillä voidaan 25 vuoden ajan tuottaa koko Suomen energiantarve, mukaanlukien liikenne. Turvepöntöt autojen perässä kyllä haisevat sitten tosi pahalle, mutta kyllä niillä liikkumaan pääsee. Toisaalta sen 25 vuoden jälkeen ei sitten enää turvetta olekaan. Turve uusiutuu sen verran hitaasti, että se melkein on kategorisoitava fossiilisten polttoaineiden puolelle.

PPS. Tai jos se fuusioenergia joskus onnistuu, on siinäkin yksi ratkaisu. Se vaan on ollut “30 vuoden päästä” viimeiset 20 vuotta.

Linkkejä:

Blogged with the Flock Browser

Tags: , , , , , , ,

Diigo for Android released

Since the Android platform did not have Diigo support built-in, I wrote DiigoDroid, a small free application to do that some days ago. Diigo is a social bookmarking service. If you don’t use Diigo, you don’t need DiigoDroid. But if Delicious isn’t providing you with enough features, Diigo may be a good replacement (it can even clone any links you make to your Delicious account).

You can find the app by searching for DiigoDroid or Diigo in the Android Market. It’s also listed in Androlib.

After installing the app, you can go ahead and click on its icon in the application list. This will launch a browser to the Diigo website, where you’ll need to log in. You should of course create a Diigo account if you don’t already have that. Let the browser remember your password, so you don’t need to type it in all the time.

To actually use DiigoDroid, just browse the web as you normally would. When you find a page that you’d like to bookmark, press the Menu button, select Share page and from the list that comes up, select Diigo. This will launch DiigoDroid, which will figure out the title of the page you were on, and then direct your browser to Diigo’s mobile link posting page, where you can add tags and a description if you like. After you submit the link, you’ll be returned to the original page. It’s that simple.