Saako kuvakaappauksia verkkosivuista käyttää? Lähde ilmoittaen. Usein luulisi, että sehän on mainosta sivun tekijälle.

Entäs kaikissa CC-lisensseissä oleva Attribution-vaatimus? Monet käyttävät kuvien päällä linkkejä kuviin (monesti esim. Flickriin), Harton esityksessä linkkejä ei tainnut olla. Joskus olen nähnyt myös että viimeiseen kalvoon on kerätty linkit käytettyihin kuviin. Millaiset säännöt tämän suhteen on ja mitkä ovat hyvät käytännöt?

Entäs jos näkee hienon kaavion jonkun muun esityksessä? Suoraan grafiikkaa ei saa kopioida mutta jos homman piirtää uudestaan samanlaisena niin sitten käyttö sallittua (hyvä tapa on varmaan mainita kuitenkin lähde)?

Itse tekee mieli siirtyä takaisin pelkkiin tekstikalvoihin kun tekijänoikeussäännöt ovat jotenkin pikkaisen sekavat.

Joku juristi voisi älähtää kaupallisuudesta: Slideshare preset lienevät mitä parhainta markkinointimateriaalia niiden tekijöille, etenkin, jos ovat yrittäjiä. Tuo kuva tuskin tuo Hartolle keikkoja, mutta tuo presentaatio aivan varmasti
Tosin eräs OPM:n juristi väitti aikoinaan, että opetustyökin voidaan rinnastaa kaupalliseen toimintaan: opettaja saa työstään palkkaa, ja jos käyttää työssään (verkossa) suojattua materiaalia, on siitä kysyttävä lupa ja maksettava.

Sitaattien käyttö on tosiaankin harmaa alue, kuten tietyssä mielessä koko tekijänoikeuslakikin. Musiikin verkko-oppimisen parissa koko viime vuosikymmenen toimineena näiden asioiden kanssa painittiin jatkuvasti, eikä selkeyttä tullut – saati sitten konsensusta. Juristit sanoivat, että lopulta asia ratkaistaan aina oikeudessa. Tekijänoikeusneuvostolta voi tietysti aina pyytää lausunnon. Totesin väikkärissänikin, että tekijänoikeusasioiden monimutkaisuus, lain tulkinta (eri osapuolet tulkitsevat eri tavoin) ja lain melko jyrkkä suhtautuminen myös opetuksen tekijänoikeusasioihin on suurin este musiikin ja yleensä taiteen/ kulttuurin verkko-opetukselle – vaikkakin sitaattioikeus luo joitain mahdollisuuksia.

Sivuhuomio sitaateista: Olen pohtinut sitaatin rajoja: Jos kirjoitan vaikkapa tietystä musiikin muodosta (mistä rakenteista tietty kappale koostuu), voinko soittaa koko kappaleen? Tämä siis esimerkkinä asioista, joista aikoinaan “neuvottelimme” eri osapuolten kanssa (joita riitti!). Mikään ei koskaan johtanut mihinkään, mistä johtuu tietysti tämä turhautuneisuuteni .

Hienoa, että näistä asioista käydään keskustelua! On mielenkiintoista, että ihmisiltä odotetaan lainsäädännön noudattamista, vaikka sen sisältö on vähintäänkin todella epäselvä!

Olen aina luullut pysyväni laillisella pohjalla sillä, että kyse on ollut julkisesti netistä saatavilla olevasta tiedosta (tekstistä tai kuvasta) ja olen käyttänyt sitä sitaattina ja lähteeseen viitaten/linkittäen (lähdemerkintä lienee tärkeä osa sitaatin määritelmää?). Olen yrittänyt olla tarkka näiden kanssa. Koulutustilaisuus oli kaupallisesti pidetty, mutta _esitysmateriaali_ ei ole kaupallinen, sillä kaikki voivat katsoa tai ladata sitä SlideSharesta ilman, että saan siitä taloudellista hyötyä. Aivan samoin kuin voivat katsoa netistä esitykseen linkitettyjä alkuperäisiä lähteitä.

Tarmo sai minut kuitenkin huomaamaan ongelman tekijänoikeuslain kannalta. Koska tosiaan “kaikki muutkin tekee niin”, vinkkasin että hän voisi käyttää tätä esimerkkinä blogissaan. Toivottavasti asiaan saataisiin jotain selvyyttä ja joskus tulevaisuudessa jopa lakiakin tarkemmaksi. On vähän kohtuutonta, kun ei tiedä, miten lakia pitäisi noudattaa. Olen kuitenkin useamman kerran kolunut ko. lain pykäliä läpi ja yrittänyt ymmärtää lukemaani.

Jos joku pyytää minulta omistamansa kuvansa poistoa jostakin esityksestäni, niin teen sen kyllä heti. Harkitsin jo hetken koko SlideShare-tilin sulkemista, mutta jospa siitä olisi vielä enempi iloa kuin haittaa.

Jatkossa tarkemmin.

Twitterin TOS ei itse asiassa anna palvelun käyttäjille oikeutta jatkojulkaista toisten tweettejä missä vain. Twitterin kanssa yhteistyössä toimivat tahot (esim. asiakasohjelmien tekijät) saavat nämä oikeudet. Mutta Twitter-kirjassa näkyvien twiittien julkaisuun eivät Twitterin käyttöehdot anna erikseen lupaa. Se on sitten epäselvää, tarvitaanko siihen lupaa. Tweetit ovat julkisia ja jos niitä ei esitetä tekijään loukkaavalla tavalla, homma lienee lainmukaista. Ehkä.

Fonttien osalta jokainen tekstinkäsittelyohjelma ja käyttöjärjestelmä on periaatteessa maksanut lisenssimaksut fonteista, jotka niiden mukana tulee. Se, että blogissaan määrittää fontiksi jonkin uuden design-fontin, jota ei ole avoimesti saatavilla, on oma valinta. Sen fontin näkevät sitten ne, joiden käyttöjärjestelmässä tai selaimessa on ko. fontti asennettu (ja lisenssiehdot täytetty eli rahaa siirretty).

Jännä ylläri oli tuoreesta Twitter-kirjasta nähdä ruutukaappauksia omista tviiteistä, eipä niistäkään varmaan mitään lupaa tarvitse kysellä.

Viime viikolla eräs henkilö mainitsi, että oletkos ajatellut, että fonteilla on tekijänoikeudet. Vähän nikottelin, että milläs me sitten nettiin kirjoitamme. Mutta tietenkin, jos kyseessä on jokin design-fontti, mutta mistäs sen sitten tietää. Kai nyt kumminkin kaikki normaalisti tekstinkäsittelystä ja kuvanmuokkauksesta löytyvät fontit ovat käytettävissä.

Jos tekeleen tekemiseen on vaadittu luovuutta sen verran, että alaa jonkin verran tunteva ei rutiininomaisesti pystyisi samaan tuotokseen, on teoskynnys käytännössä kyllä ylitetty. Ja tällöin tietysti ei ole kovin suurta tarvetta käyttää ko. tekelettä, koska voi itse tehdä rutiininomaisesti vastaavan.

Tietysti mielenkiintoinen sivuhaara on koneen generoima kaavakuva tms., jossa tekijänä on tietokone, eikä ihminen. Kukas sen tekijänoikeudet omistaa? Luultavasti se ihminen, joka painoi “Generate”-nappulaa. Ihan niin kuin valokuvankin tekijänoikeudet omistaa kameran laukaisimen painanut ihminen (joskin jos joku muu on asetellut valot ja kohteen ja kameran ja kaiken, ollaan taas tulkinnanvaraisella alueella).

Niin, miksei Nuuskis saisi huutaakin. Se ei olisi hänelle tyypillistä, mutta poikkeuksena voisi salliakin. Tässä tilanteessa on kuitenkin ihan kyse suomentajan ja oikolukijan virheestä.

Odottelen sellaista eKirja-sovellusta, jossa annotointi on helppoa ja annotaationi näkyvät joko julkisesti tai vaikka lukupiirini muille jäsenille. Ja jos vaikka kirjan kustantaja tai kirjoittaja vähän seuraisivat, mitä lukijat marginaaleihin kirjoittavat, ja vaikka osallistuisivat keskusteluun, niin avot!