Tutkivaa oppimista (katso edellinen artikkelini) on aina kuvattu tällä kuvalla, joka on koristanut ensimmäisen tutkivaa oppimista käsittelevän kirjan kantta (joskin kuvatekstit ovat vaihdelleet vuosien varrella):
Tämä kuva on kuitenkin enemmän dekoratiivinen kuin kuvaileva, ja oman kokemukseni mukaan johtaa menetelmän soveltajia harhaan, kun he yrittävät kuvaa katsellessaan hahmottaa prosessin etenemistä. Kuvassa on vain yksi sykli, joten useimmat tulkitsevat, että työvaiheet seuraavat toisiaan tässä järjestyksessä, eli jokaista vaihetta voidaan tehdä vaikka 1-2 viikkoa ja sitten siirrytään seuraavaan.
Tutkivan oppimisen kehittäjät ovat aina sanoneet, ettei TO ole resepti tai menetelmä, vaan malli, jota täytyy soveltaa. Yksittäiset työvaiheet eivät ole tärkeitä, vaan niiden taustalla olevat periaatteet ja oppimistavoitteet ovat oleellisia. Käytännön toteutukset voivat olla hyvinkin erilaisia, kunhan periaatteet toteutuvat.
Kun tätä kuvaa kuitenkin säännöllisesti näkee opettajien koulutustilaisuuksissa ja kuvaa joko tulkitaan väärin tai sitä selitetään suurella vaivalla, päädyin viimein piirtämään itse kuvan tutkivasta oppimisesta, joka todella kuvaa, miten työvaiheet tulisi järjestää. Mutta koska TO on malli, tässäkin kuvassa on vielä paljon tulkintamahdollisuuksia:
TO-prosessi alkaa kontekstin määrittelyllä, pienryhmien omien tutkimusongelmien esittämisellä ja omien työskentelyteorioiden esittämisellä. Tämän jälkeen päästään iteratiiviseen yhteistyöhön.
Keskeisin työvaihe on kriittinen arviointi, jota tarvitaan melkeinpä joka välissä. Tämä reflektiivinen ote on olennaisen tärkeä missä tahansa oppimiseen tähtäävässä prosessissa. Kritiikin kohteena voivat olla asetetut ongelmat, teoriat tai itse työskentelytapa.
Ensimmäinen sykli on teorioiden parantaminen: Saadun kritiikin perusteella omia teorioita joko parannetaan tai ne hylätään vääriksi osoitettuina. Tätä sykliä jatketaan niin kauan kun omien tietojen varassa teorioita voidaan vielä kritisoida ja parantaa.
Toinen sykli on syventävätn tiedon hakeminen: Tietoa haetaan tietolähteistä, asiantuntijoilta tai itse selvittämällä. Syventävät tiedon varassa voidaan jatkaa teorioiden parantelua ja kritisointia.
Kolmas sykli on aliongelmien tunnistus: Jos ja kun pääongelman selvittäminen vaatii tietyn toisen ongelman ratkaisua, on se aliongelma, jonka ratkaisussa käytetään samaa menetelmää, eli aloitetaan työskentelyteorioilla, joita parannetaan kriittisen arvioinnin sekä syventävän tiedon avulla.
Neljäs sykli on aiheen yläpuolelle nouseminen (“rise above”): Kun ongelma on saatu tyydyttävästi ratkaistua, voidaan yhteenvedon jälkeen joko lopettaa, tai nousta tasoa ylemmäs: “Kun nyt tiedämme tämän, mitä korkeamman tason ongelmia haluaisimme seuraavaksi selvittää?”.
Tässä vähän yksityiskohtaisemmassa kuvassa näkyvät kuhunkin työvaiheeseen liittyvät keskeiset tehtävät, mutta myös kuvakkeet, jotka kertovat, ketkä kulloinkin työtä tekevät. Kuten kuvasta näkyy, ainoastaan työskentelyteorioiden luominen on tehtävä, jonka oppija tekee itsenäisesti (tavoitteena nyky-ymmärryksen esiin saaminen), kun taas kaikki muut vaiheet tehdään pääasiassa pienryhmänä.
Ensimmäinen ja toinen sykli (teorioiden parantelu ja syventävän tiedon hankinta) voivat olla yksilöllistä työtä, esim. kun oppija puolustaa omaa teoriaansa tai tekee selvitystyötä itsekseen. Työ voi olla myös ryhmätyötä, kun yhdessä mietitään parannusta teoriaan tai tehdään kokeilua, jolla jotain saadaan selvitettyä.
Kriittinen arviointi tapahtuu sekä yksilöllisesti, ryhmätyönä että ryhmien välisenä. Yksittäiset oppijat kritisoivat muiden teorioita sekä omassa ryhmässään että muissa ryhmissä. Kun teoriat kehittyvät, niiden kriittinen arviointi tapahtuu yhä enemmän ryhmissä.
Aliongelmien tunnistaminen tehdään ryhmänä, eli ryhmä päättää, mitä aliongelmia se lähtee ratkaisemaan. Samoin yhteenvedon laatiminen on ryhmän yhteinen tehtävä.
Kurssitasolla oikeastaan ainoat vaiheet, joissa kaikki toimivat yhdessä, ovat prosessin käynnistys kontekstin asettamisessa, sekä aiheen yläpuolelle kohoaminen. Rise above voi tapahtua pienryhmä kerrallaankin, jos se on kurssijärjestelyiden puitteissa mahdollista, mutta luultavasti tyypillisintä on, että yhden ongelman ratkaisuun menee kokonainen kurssi, ja rise above tapahtuisi jatkokurssilla.
PS. Kuvat ovat saatavilla täysresoluutiossa sekä vektorimuodossa. Olen lisensoinut ne CC BY -lisenssillä, eli niitä saa käyttää vapaasti mihin tahansa tarkoitukseen, muokata haluamallaan tavalla ja julkaista eteenpäin millä tahansa lisenssillä, kunhan minun nimeni mainitsee. Tietysti jos vastaavan kuvan piirtää itse, ei minua siinä tarvitse mainita – ideat eivät ole suojattuja eikä ajattelua ole kielletty.
Leave a Reply