Mitä Diasporalla voi tehdä?

Suomalaisessa Some-porukoissa lähti vuoden vaihteen kieppeillä leviämään kutsuja Diasporaan ja moni sinne menikin. Ja sitten moni ihmetteli, että mitä, tämähän on kuin köyhä Facebook. Kerron tässä, mistä Diasporassa on kyse, keiden siihen tulisi tutustua ja mitä siltä voi odottaa.

Lyhyesti sanoen: Diaspora kiinnostaa tässä vaiheessa yksityisyydensuojasta huolestuneita henkilöitä, ei yleisöä laajalti. Pitkällä tähtäimellä Diaspora on esimerkki hajautetusta sosiaalisesta verkostosta, joka on kriittisen tärkeää itse kunkin verkkokäyttäytymisen vapauksien ja demokratian kannalta. Keväällä 2011 en suosittele, että kuka vaan feisbuukkaaja perustaa itselleen Diaspora-profiilin, sillä siitä ei ole kyse. Vielä. Palataan asiaan vaikka vuoden päästä.

Mikä on Facebookin ongelma?

Perusongelma on se, että kaikki Facebookiin lähetetyt tilapäivitykset, vauvakuvat ja yksityisviestit tallentuvat palvelinfarmiin jonnekin (luultavasti USAhan). Vaikka Facebook-käyttäjällä on periaatteessa oikeus poistaa lähettämiään tietoja, on jo selvinnyt, että Facebookiin kerran lähetetyt valokuvat ovat pysyvästi saatavilla, vaikka ne no vuosi takaperin jo poistettu käyttäjän toimesta. Vaikka homma on periaatteessa kunkin käyttäjän hallussa, todellisuudessa näin ei ole.
Facebookissa on lisäksi oma psykologinen ongelmansa. Moni kokee, että jutellessaan hyvän kaverin kanssa he ovat ikäänkuin kahvilla tapaamassa ja puhuvat vaikka mistä. Välttämättä he eivät ymmärrä, että tämä yksityinen keskustelu onkin kaikkien heidän kaveriensa nähtävillä. Ja vaikka suurin osa sen tietäisikin, monesti intimiteetin illuusio saa ihmiset jakamaan enemmän ja yksityisempää tietoa kuin mitä he muuten jakaisivat.
Kertoisitko sinä urheiluvälinekauppiaalle, minkä merkkisiä vaatteita sinulla on, ketkä ovat kavereitasi, mitä harrastat, mitä matkoja sinulla on tulossa, missä olet töissä, missä lenkkeilet, mitä syöt? Tuskin. Tämän kuitenkin varsin moni kertoo Facebookille, joka näkee kaiken sen, mitä eri kavereille tulee kerrottua. Ja tämä tiedon kokonaisuus taas kulkee Facebookilta mainostajille. Jos termi “F-commerce” ei ole vielä tuttu, niin nyt on. Facebook-markkinointi on ihan oma juttunsa, sillä Facebook on mainostajan märkä uni. Missä muualla voisit kohdistaa mainoksesi 20-25-vuotiaille Tamperelaisille naisille, jotka tykkäävät brändeistä X ja Y, eivät vielä sinusta, mutta jostakin kilpailijastasi, ja jonka koulutustaso on X, tulotaso Y, puoluekanta Z, yms. yms? Facebookissa onnistuu.
Vaikka Facebook onkin iso, se ei ole koko maailma. Eikä pelkkä feisbuukkaaminen ole ongelma. Mutta trendi on yleisemminkin menossa siihen, että kaikki meidän jutut ovat pilvessä. Pilvipalvelut tietävät meistä liiankin paljon ja mielellään myyvät tietoja mainostajille ja muille kiinnostuneille. Meillä ei oikeasti enää ole kovin paljon valtaa sen tiedon suhteen, jota meistä kerätään. Mitä enemmän näitä pilvipalveluita tulee otettua käyttöön (Facebookin perään tulee helposti Twitter, sitten Foursquare, Heiaheia, Eat.fi, Habbo, Googlen palvelut, MSN-pilvi, Amazon, Ebay/Huuto.net, ja sitä rataa), sitä enemmän tietoa meistä on verkossa pysyvästi. Emme saa niitä pois, emmekä edes tiedä, mitä kaikkea olemme jakaneet.
Yksilönvapauden ja yksityisyyden suojan puolestapuhujat ovat syystäkin huolissaan: tämän trendin jatkuessa ei yksityishenkilöllä ole käytännössä enää mitään sanavaltaa näkyvyydestään verkossa, ellei nyt ryhdy metsäerakoksi.

Miten ratkaisu toimii?

Ainoa tapa pitää omat tiedot todella hallinnassaan on pitää ne sellaisessa paikassa, johon voi luottaa. Amerikkalaisen kaupallisen yrityksen serverifarmi ei ole sellainen. Mutta jos voisin ottaa käyttöön vaikkapa Suomen valtion tarjoaman Facebook-palasen, joka säilöö minun tietoni, ja josta voin ne myös poistaa, olisivat jakamani jutut hallussani. Ja jos ne tiedot näkyisivät kaikille muille Facebookissa oleville saumattomasti, ei tämä haittaisi sosiaalista verkostoitumistani lainkaan. Lähinnä ero olisi siinä, että minun kuvani ja kirjoitukseni olisivat EU:n ja Suomen maaperällä, laki olisi puolellani ja voisin päättää, mitä jaan ja kenelle. Ja voisin myös ottaa jotain jakamaani pois näkyvistä.
Joku voi kysyä, että miten voi poistaa jotain, mitä on jo jakanut verkkoon. Teknisesti kaikki jaetut asiat jaetaan kryptattuina ja kryptauksen avaamiseen tarvittavat avaimet ovat käyttäjän omalla palvelimella. Jos käyttäjä poistaa pääsyn avaimeen tietyiltä käyttäjiltä tai poistaa avaimen kokonaan, ei kryptatussa muodossa olevaa tietoa enää pääsekään katsomaan. Käyttäjän näkökulmasta ei kryptaus näy mitenkään, juttuja vain jaetaan ja jakoja peruutetaan. Mutta näin se teknisesti menee.
Ratkaisu on siis hajauttaa keskitetty palvelu useisiin paloihin, jotka juttelevat keskenään. Kun sitten palvelua tarjoaa jokin luotettava taho, voivat siihen tahoon luottavat käyttää palvelua sitä kautta. Oli sitten kyse Facebookista, Twitteristä tai muista verkostopalveluista, tällainen hajauttaminen on teknisesti mahdollista, mutta sitä eivät tietenkään näiden suosittujen palvelujen tarjoajat halua tehdä, koska heillä on omat kaupalliset intressinsä.

Mikä on Diasporan rooli?

Diaspora on eräs yritys toteuttaa hajautettu sosiaalinen verkosto, jossa kukin meistä voi päättää, mitä haluaa jakaa, ja myös muuttaa mielipidettään ja ottaa verkkoon jakamaansa tavaraa pois. Diaspora sisältää sosiaalisen verkostopalvelun perustoiminnot. Kuka tahansa (tarpeeksi teknisesti osaava) voi perustaa oman Diaspora-serverin (noden), joka juttelee koko Diaspora-verkoston kanssa. Sillä ei ole väliä, missä Diaspora-nodessa sinä olet, tai kaverisi ovat. Viestintä on yhtä helppoa. Voit myös siirtää tietosi yhdestä serveristä toiselle.
Tuleeko Diaspora päihittämään Facebookin? Tuskin. Mutta Diaspora tulee toimimaan Facebookin rinnalla ja antaa viitettä tulevasta. Tällaiseen hajautettuun sosiaaliseen verkostoon ei ole kaupallisia tarpeita – tarve tulee yksilön tietojen ja valinnanvapauden suojelemisesta.

Kenen tulisi käyttää Diasporaa?

Diaspora on alpha-vaiheessa. Alpha-vaihe tulee ennen beta-vaihetta, joka tulee ennen todellista käyttöä. Diaspora ei ole valmis palvelu, jota kannattaa ottaa käyttöön ajatuksella, että siitä saa jotain käytännön hyötyä välittömästi. Diaspora tällä hetkellä soveltuu tietoturvasta, yksilönvapaudesta ja tietosuojasta kiinnostuneille. Suuret massat odottakoon.
Kun Diaspora on avoimen lähdekoodin ohjelmistona kehittynyt kypsäksi ja joko EU:lla, Suomen valtiolla, kunnalla, ammattiyhdistyksellä, omalla työnantajalla tai itsellä on oma luotettava serveri, kannattaa kansalaisten laajemminkin harkita sen käyttöä Facebookin sijaan tai rinnalla.
Ne, jotka tämän jälkeen haluavat perustaa itselleen profiilin Diasporaan, voivat tehdä sen virallisessa Diaspora-nodessa osoitteessa joindiaspora.com, tai Saksassa pyörivässä diasp.eu:ssa. Ja jos sinulla on oma serveri ja tykkäät värkätä, voit perustaa oman serverin omaan tai kaveriporukan käyttöön.

Tutustu myös Status.netiin

Twitter on omalta osaltaan muodostumassa suureksi toimijaksi, joka hallitsee kaikkien twiittejä, päättää, mitä näkyy kenellekin ja missä tulee mainoksia. Jos haluat kokeilla hajautettua versiota tällaisesta pikaviestimestä, on sellainen jo olemassa: Status.net. Status.net mahdollistaa vaikkapa organisaation omaan verkoon mikroviestintäpalvelun pystyttämisen, jossa organisaation sisällä voidaan viestiä, mutta samalla voidaan myös kytkeytyä globaaliin status.net-verkostoon. Vähän samaan tapaan kuin mitä Diaspora tulee joskus tulevaisuudessa mahdollistamaan.