Luin tänä aamuna pojalleni “Muumipeikko ja pyrstötähti“-kirjaa. Pysähdyin neljännessä luvussa seuraavaan katkelmaan:
– Granaatteja! Nuuskamuikkunen huusi. Ovatko ne oikeita?
Mitä ihmettä? Nuuskamuikkunen ei huuda, ikinä. Tarkemmin katsoen sekä lainattua repliikkiä edeltävä että seuraava ovat myös Nuuskamuikkusen sanomia. Päättelisin, että tuon huudahduksen todella on päästänyt Nipsu, joka myöhemmin sitten menee niitä granaatteja keräämään.
Mutta se isompi ihmetys on, miten kirjassa voi tällaista olla? Kirja on suomennettu vuonna 1955 ja kädessäni on yhdeksäs painos. Miten voi olla, että yksikään WSOY:n työntekijä ei ole tuota virhettä huomannut, eikä yksikään lukija ole sitä WSOY:lle kertonut? Eikö WSOY:tä kiinnosta korjata näitä teoksiaan? Samasta luvusta löytyi ainakin kaksi kirjoitusvirhettäkin (puuttuvia kirjaimia). Luulisi, että ensimmäistä seuraavissa painoksissa tällaiset voisi korjata.
Jotenkin tämä vain on nykyisen wikikulttuurin valossa todella pöyristyttävää. Että kirjaa voidaan painaa puoli vuosisataa ilman, että ketään edes kiinnostaa ajaa tekstiä oikoluvun läpi, tai lukea ajatuksella kertaalleen. Tai ottaa vastaan lukijoilta kommentteja.
Päivitys (6.4.2010): Sarjan seuraavassa kirjassa, Taikurin hattu, esiintyy seuraava katkelma (sivu 51):
Kun Muumipeikko palasi, ojensi hän muuttuneen veden isälleen ja sanoi: – Maista!
Muumipeikko joi kulauksen ja näytti tyytyväiseltä. – Mistä sinä sait tätä, poikani? hän kysyi.
– Salaisuus! sanoi Muumipeikko
Eli joko kääntäjä ja oikolukija ovat mokanneet, tai Muumipeikolla on Muumipeikko-niminen poika (ja isä). Melkoisen rekursiivista proosaa Janssonilta…
Hauska esimerkki. Lastenkirjojen ja lasten kautta muutenkin huomaa kaikkea mielenkiintoista, mikä jäisi ehkä muuten huomaamatta. 🙂
Milloinkahan tulee ensimmäiset wikipohjaiset lasten sadut? Veikeä ajatus, eikä ollenkaan kaukaa haettu 🙂
Kirjoista on tulossa interaktiivisia, kuten http://sharonsshare.blogspot.com/2010/02/sophie-intereactive-books.html . Tämäkin ongelma häviää : )
eKirjoissa noin yleensäkin on vielä se ongelma, että ne eivät ole edes yhtä hyviä kuin tavalliset kirjat. Fyysiseen kirjaan voin kynällä tehdä omia merkintöjä (mm. vetää se Nuuskiksen yli ja laittaa tilalle Nipsun!), jotka näkyvät muille. Mutta eKirjojen kanssa pääasiassa voin vain lukea niitä, ehkä tehdä kömpelösti jollain näppäimistön tapaisella annotaatioita.
Odottelen sellaista eKirja-sovellusta, jossa annotointi on helppoa ja annotaationi näkyvät joko julkisesti tai vaikka lukupiirini muille jäsenille. Ja jos vaikka kirjan kustantaja tai kirjoittaja vähän seuraisivat, mitä lukijat marginaaleihin kirjoittavat, ja vaikka osallistuisivat keskusteluun, niin avot!
Miten monesti olenkaan lukenut tuon kirjan enkä huomannut siinä mitään puutteita, eikä lapsenikaan.
Miksei Nuuskamuikkunen voisi kerran elämässään huudahtaa?
Tuo ei kyllä ole minun lemppari Muumikirja, muita on tullut luettua ihan yksinkin aikuisena (tai mitä tässä nyt on).
Heli, wikipediasta opin, että tuosta kirjasta on Tovelta 1968 tullut uusi versio, jossa silkkiapina on korvattu kissanpennulla. Tämä kirja josta virheen löysin on silkkiapinalla varustettu eli se vanhempi. Ehkä sinulla on ollut luettavana tämä uudempi versio?
Niin, miksei Nuuskis saisi huutaakin. Se ei olisi hänelle tyypillistä, mutta poikkeuksena voisi salliakin. Tässä tilanteessa on kuitenkin ihan kyse suomentajan ja oikolukijan virheestä. 🙁